Kävin äsken hakee kamojani tänne B:n taloon ku pitäs alkaa pakkaileen jo, ja ku mun tarttee vahtii Birdyä ku B ja S lähti joittenki kavereittensa luo viettämään iltaa. Ne oli menos kaupan kautta, et lähti hyvissä ajoin jo. Syön karkkia. Pitkästä aikaa. Ostin Birdylle kans ja lupasin et katotaan joku leffa illalla. Popkorniaki on. :)

Vielä tähän mennessä ei oo lento siirtyny tai mitään ja toivon ettei siirrykään, taas. Sen pitäs aamulla lähtä, maanantaina. B saa ajaa mut lentoasemalle. Ku se on kumminki menos lääkäriin ni heittäs mut samantien tonne. Mun tarttee matkustaa ihan vaan vähillä tavaroilla. Ku mul on muuten aina (niinku tän ja Suomen välillä matkatessa) iso laukku ja toi pieni, ni saa riittää toi pieni vaan. Saa nähä ehinkö sieltä päivittää ollenkaan, tai onks mitään ideaa mitä kirjottas. Mul on edelleen erittäin ideatonta aikaa nää päivät. Niinku ei oo m i t ä ä n mistä sais ees pienintä ideaa revittyä, mihinkään tarkotukseen.

On mul tuol keittiös yks vanha lukematon Glorian Koti, jos menis myöhemmin sitä selaileen. Mikä tahansa idea on hyvä idea.

B:n luona kävi lastensuojeluviranomasia eilen. En ollu paikalla, mut perästä kuuluu. Ne oli kyselly siltä vähän kaikkee ja et käyttääks se huumeita, ja se ainaki sano et oli melko rehellisesti vastannu ja sen huumejutun myöntäny. Saa nyt nähä tapahtuuko mitään muuta asian tiimoilta. Mä oon rehellisesti sanottuna vähän vahingonilonen, ku mä olin sille vihanen et se oli Birdyä lyöny, et nytpä sai mitä ansaitsi. Mut vaikuttas ainakin menneen ohi se levoton kausi, onneks. Et se on käyttäytyny ihan normaalisti jo monta päivää. Välillä oikeesti vituttaa ku tietää et noi levottomat kaudet on sille ihan normaalia ja et niitä on ollu sillä jo tosi kauan, eikä se jotenki tajua sitä miten iso muutos ja pelottava muutos se on meille muille. Niinku sen takia ku tajuaa itte ettei tiedä siitäkään ihmisestä paljon mitään, tai niin paljoo ku on luullu. Ku on luullu tuntevansa toisen ja sit se negatiivisella tavalla yllättää.

Ja sit se juttu, ku Birdykin on tottunu et tilanne on tällänen, ja S:lle toi B:n käytös on ihan normaalia, ja itte ku tulee jostain ihan muusta maailmasta tänne ni se on shokki. Et kaikki se mitä itte pitää arkena ja normaalina tuntuu äkkiä niin perin juurin erilaiselta ja vähän pinnalliseltaki, ku sitä vertaa näitten arkeen. Kevyeltä ja helpolta ja omat ongelmat niin hirveen pieniltä. :P

Halo kyseli taas et ei kellään tääl olis sille keikkoja tarjolla. Hehe. Ei ne keikat oo se syy miks se tänne haluu tulla, mut sillei oo varaa muuten. Mä lupasin ottaa selvää. Ku se sano et E:kään ei oo antanu kuulua itestään tosi pitkään aikaan. Mut se on ollu busy viime aikoina. Mun piti B:n kans asiasta puhua mut unohdin. No, kyselen huomenna. Oletan et ne kaks ei ihan aikaseen tuu takas.

Nytte vaikuttas asiat menevän niin et mä oon täällä toukokuun alkuun ja meen sit jotain kaheks kuukaudeks takas Suomeen, tai pitemmäks aikaa, riippuu mistä roikkuu. Aikomus olis myös oleilla Suomessa syksymmällä ja joulu kans. Väliaikoina jakaa sit huomionsa tän mestan ja Dubain välille. Ei sitä kestä jos joutuu kaiken aikaa vaan hengaamaan näitten poikien kans. Tulipa sekin todettua. Siis jopa mun kestävyydellä on rajansa. Ei vaan jaksa. B sano yks päivä et on se toisaalta ihan kiva et mä oon täällä ja silleen, mut joskus mun "ylipirteä käyttäytyminen" käy sitä hermoille niin pahasti et vaan haluis juosta pois. No joo, se on perimmiltään aika synkkä ihminen ja sellasten ja munlaisten yhteiselo on vaan ihan luonnostaankin koetuksella.

Mut mä lopettelenkin nyt ja meen käymään pihalla vähän haukkaamassa happea, ja sit on vielä vähän kotitöitä jotka nyt taas kerran jäi mun niskoille. No ei, kyl mä ihan mielelläni autan ku tiedän et toiset ei vaan kykene.