Nyt on levänny vähän. Ja on tää vähän ku loma. Vaikka hirveesti tekemistä näyttäs olevan. Kyselin vähän et sopisko mun tolle pihalle mitään tehä, eikä kuulemma ennen kevättä mitään kannata lähtee yrittämään. Joo, tosin keli on siis todella keväinen, ku vertaa siihen et Suomes on jotain -20-30 astetta, kuulemma. et niinku millon se OIKEE kevät sitte tulee, ja millanen se on?!

Löysin aamulla tästä huoneesta jotain tosi inhaa. Onkohan se hometta? Jotain tummaa talmaa seinässä. Ton hyllyn takana. Mä nyt sitä hyllyä oon tyhjentäny, ottaakseni selvää et mitä se on. Voi olla pölyäkin tietty, mut parempi vara kun vahinko. Hirvee määrä roinaa näillekkin kertyny. Melkeen samanlainen läjä kaikkii tietokoneisiin tai autoon liittyvää ku mulla on kotona työhuoneessa. Päälle laskuja ja muita kuitteja. Mä nyt niitä kans vähän sorteeraan ku kerran aloin tohon hommaan. Enkä kysyny ees lupaa. Häh hää. Mut ei siis tätä sotkuu täällä pysty katteleen.

Jostain syystä ei nyt jaksa tota trancee taustalla kuunnella. Kyl melkein aina menee, mut nyt just ei. Mistähän johtus. No goaa sitte... Tai jos ei tääkään käy ni istutaan sitte hiljaisuudessa, tai siivotaan lisää hyllyjä. Toi on muuten hyvä mainos noilla "Goa & Psychedelic trance - A voyage out of this world". ^^ www.di.fm jos jotakuta kiinnostaa käydä kattomassa. Mistähän mä ton sivun löysin? Ja siit on jo aika kauan aikaa. Nyt viime vuonna vasta aloin aktiivisesti tätä kuunteleen...

Piha joo. Sen uima-altaan toises pääs on sellanen vesiputoussysteemi. Ja vesiputouksen takana sellanen ihan pieni luola mihin ehkä laps mahtus sisään - täys kuivia lehtiä ja roskia, putsasin ne pois ja kattelin vähän et millanen tekniikka sen systeemin sisään piiloutuu. Ei oo vissiin se ollu paljoo päällä. Aloin lakasta jo sitä allasta, ongelmajätesäkkiin. Ei oo mitään hauskaa puuhaa. Mut kyl mä sen tajuun ettei ihminen enää välitä ku on vajonnu tarpeeks syvälle. Et sikäli mun tulee vähän sääli niitä poikia. Mä nyt oon sellanen et alan välittää jostakusta hirveesti ku paljastuu sen ongelmat. Eikä niinku voi olla puuttumatta toisten asioihin jos ihan selvästi näkee et ne on umpikujassa eikä itte pääse siitä pois. Et mul on sellanen halu auttaa toisia. Vähän rajottunu sikäli et emmä ihan täysin vieraitten asioihin menis ihan noin vaan puuttuun, et siinä pitää olla jo tutustunu toiseen sen verran et näkee pintaa syvemmälle. Joskus tuntuu et mun kaveripiiri koostuu pelkästään sellasista tyypeistä kehen mulla on tollanen "hoitosuhde". Vaikkei kyl niin oo. Et Aksu ja Nakki on lähinnä ne ketä mä oon hoivaillu. Ku ne antaa hoivata itteään.

Mul tuli äkkii ihan hirvee ikävä Tikkurilaan. Miten voi olla? Juha asuu siel mut emmä sitä paikkaa hirveesti ees tunne. Joo mut ainahan sitä kaipaa mihin ei pääse.

Joo, ja mä jotenki tuun niin hyvin toimeen masentuneitten kans, ja ne kuuntelee mun neuvoja ja yleensä on ihan rauhallisia mun lähettyvillä. Aksukaan ei ikinä saa mitään kohtausta sillon ku mä oon sen luona. Vaikka on se C:n ja joittenki muitten kavereitten nähden pimahtanu ihan täysin. Emmä tiiä, ehkä ne luottaa jotenki muhun tai niitten on turvallista olla mun kans. Olishan toi mieltähivelevä selitys. Heh. Ehkä todempi selitys on sitte se et itekin oon ollu aika usein masentunu ja niinku tiiän miltä niistä tuntuu.

2. päivä ku tulin niin nää oli molemmat mua vastassa. En olis uskonu et ne tosissaan tulee. Sain ajaa Hummerin kyydissä. ^^ Oli aika raskas päivä. Illalla menin sit nukkuun sinne talonomistajan sänkyyn ku se lastensänky on tosissaan vähän liian pieni mulle, ja keskel yötä heräsin ku joku tunkee siihen parisänkyyn toiselle puolelle nukkuun. Oli jollekulle tullu yksinäinen olo ja halus kotiinsa ja oletti etten mä välitä jos se siinä mun vieres puoli yötä nukkuu. Kyl mä hämmästyin, mut joo emmä kyl pahasti välitä. Se tuntu olevan aika huonos kunnos enkä mä siks sille mitään sanonu. Mut lauantaina oli kyl taas ihan oma ittensä. Ja se oli ostanu mulle ruokia ettei käyny silleen niinku sillä harjotuskerralla. Eikä se mun mielestä niin paha ihminen ole ku mitä E väittää. No jaa, E:llä on monet asiat aika extremejä, et ihmiset on joko täysin hyviä tai täysin pahoja ja ku se on kerran mielipiteen jostain muodostanu niin ei luovu siitä helposti. Et mitä enemmän vuosia vierähtää sitä selkeemmin näkee toisen huonot puolet ja niinku persoonallisuuden varjopuolet. Et sikäli mul on vielä paljon aikaa muodostaa mielipidettä tästä talonomistajasta. Ei tää niin pahasti maailmojen törmäilyä oo vielä ollu. Mitä nyt ruuat on ihan eri ku mihin on tottunu... No jaa, ja sit tän kämpän kunto.

*Pikku tauko*

Kävi toi omituinen naapuri tässä, kyselees miten menee. Vähän tuntuu tunkeilevalta mut se on ilmeisesti tottunu menemään ja tulemaan tääl miten tahtoo. Sit se alko vaan ihan tyhjästä puhuun S:stä. Et sehän asuu nyt tossa ton yhen pariskunnan luona pari taloo tästä eteenpäin, niinku perheenomasessa ympäristössä - ku mä siitä sanoin et sellasesta vois olla hyötyä. Niinku emmä olis olettanu et mun neuvot ihan niin todesta otetaan. Mut ilmeisesti hätä on vaan molemmin puolin niin suuri et mikä tahansa neuvo kelpaa. Ja on se tietty tottakin, vaikka itte sanonkin, et S on vasta kuustoista ja se tarvii edelleen sellasta "vanhempien huomaa", et joku muu määräis sen päivistä ku se itte. Et joku vie sen kouluun ja kattoo ettei se pinnaa ja et se tekee läksyt ja syö ruokaa sillon ku on ruoka-aika. Jotain sellasta elämää se tarvis niinku vastapainona sille totaalisen vastuuttomalle luonteelleen ja parisuhteelle. Et oikeesti, sen ikänen on tarpeeks vanha ainoostaan parisuhteeseen jonkun ittensä ikäsen kanssa... Ja ku tälle toiselle kaverille käy hermoille et pitäs olla niinku vanhemman roolissa. Et se on varmaan tehny hallaa niitten suhteelle. Tai se oli mun arvio. Kokeilemallahan se selvii et oliko oikea. Joo mut aikaa tarvii. Ei ne ongelmat ihan parissa viikossa ratkea, vaikka selviäiskin et mistä kiikastaa. Ja sit kun ihan selvästi näkee et kummallakin on vielä sit niitä omia ongelmia. Masennusta ja kumppaneita. E sano ku mä olin sen kaa bileissä et niin kauan ku kumpikaan noista ei yritä itsaria niin asiat on todella hyvin. Ja ku mun näkökulmasta katsottuna mikään ei oo hyvin. O_o Et vaikee mun on olla puuttumatta asioihin ku on tottunu siihen et sen voi tehdä, tai et siitä on apua, ja ku näkee et mun neuvot niitä auttaa, ni minkä perkeleen takia mun pitäs sit vaan olla ja jättää ne oman onnensa nojaan? Sit E sano et niitten mielestä, kuulemma, mä ja R ollaan sellasia, erilaisia, ketkä välittää ja kehen voi luottaa ihan totaalisesti. Tosi kummalta tuntu kyl et ne oli sanonu sitä R:stä. Ku sehän nyt on vähän mitä on. Ei kovin empaattinen. Tai no kyl se näyttelee empaattista mut vaan saadakseen jotain. Ja mäkin oon vaan niille ihan vieras ihminen ja vielä päälle joku ei-kovin-moralisti. Et meikäläisen mielipiteet ja käsitykset on aika törmäyskurssilla näitten ihmisten käsitysten kans.

No mun pitäs varmaan lopettaa ja mennä tekeen jotain muuta. Oon yrittäny pitää vähän paastopäivää ja syöny pelkän yhen appelsiinin, ja ihan vähän suklaata (n. 30 g) ja nyt pitäs kestää vielä iltaan asti ilman mitään. Kun tottuu siihen et ruuat on eri tavalla pakattu ja näyttää vähän erilaisilta ni pystyy kyl järkkäämään itelleen ihan samanlaista sapuskaa ku kotonakin. Mullon jämät eilisestä, ku mä oon tottunu tekeen aina joka toinen päivä ison annoksen mistä riittää seuraavalle päivälle kans, ku ei töitten takia aina ehi joka päivä tekeen jotain. Ettei tulis syötyy pikaruokia. Joo nyt mä jatkan tota ton hyllyn purkamista.